Translate

16.6.2016

Vihreäpaidat valloittivat Nizzan kadut ja kahvilat


Tänä vuonna Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 10.6. – 10.7.  (UEFA EURO 2016)  järjestettiin Ranskassa noin kymmenellä paikkakunnalla kuten Lillessä, Pariisissa, Marseillessa ja Nizzassa. Union of European Football Association eli Uefa perustettiin jo vuonna 1954,  ja kilpailut pidetään joka neljäs vuosi. Tänä vuonna pidettävät mestaruuskilpailut ovat jo järjestyksessä 15. Ensimmäistä kertaa kisaan osallistuivat muun muassa Pohjois-Irlannin-, Albanian- ja Islannin joukkueet. Ehkäpä tämä selittää sen, että irlantilaiset olivat niin innokkaita ja riehakkaita päästyään suurten jalkapallomaiden joukkoon pelamaan.

Saavuin Nizzaan lauantai-iltana 11.6.  Irlantilaisten juhlinta raikui pitkin yötä. Seuraavana aamuna heräsin kovaan meteliin. Kadun toisella puolella olevalta terassilta kuului komeaa kuorolaulua, kun jylhät urokset kailottivat kilpaa.  Kahvilat ja katujen varret täyttyivät vihreäpaitaisista miehistä, jotka ottivat ilon irti lämpöisestä Välimeren rantakaupungin säästä, ja odotus illan ottelusta nousi heidän päähänsä oluen rinnalla. 

Kolmen aikaan iltapäivällä Promenade Des Anglais-rantakadulle oli muodostunut pitkä jono, joka ulottui jo lähelle Hotel Negrescoa. Kaupunki järjesti faneille bussikuljetuksen suoraan Nizzan jalkapallostadionille, Allianz Rivieralle. 

Kaikki jalkapallofanit joutuivat kulkemaan tarkastusaseman läpi, ja heiltä poistettiin ylimääräisiä pulloja ja muuta vaaralliseksi luokiteltava tavaraa. Edellispäivänä oli Marseillessä sattunut vakavia yhteenottottoja venäläisten ja englantilaisten jalkapallohuligaanien välillä, eivätkä viranomaiset enää halunneet ottaa mitään riskejä samansuuntaisen tapahtuman uusiutumisesta.
Jotkut irlantilaiset alkoivat tanssia jonossa mahtavan rummun tahdissa huudellen iskulauseita ja hoilottaen.  Meteli oli huumaavan kovaa. En ollut koskaan kokenut vastaavaa. Miesten energiataso oli käsinkosketeltavaa.
Poliiseja oli paikalla runsaasti pitämässä järjestystä yllä. Pari tyylikkääseen valkoiseen pikeepaitaan pukeutunutta paikallista viranomaista  katseli silmä tarkkana kadun tapahtumia.
Läheisen hampurilaispaikan edustalla fanijoukko tankkasi tuttua ruokaa illan otteluihin varustautuen.
Tämä iloinen pohjoisirlantilainen jalkapallofani  istui yksinään kadun toisella puolella ja nautti maanmiestensä iloisesta markkinatunnelmasta. Hän halusi ehdottomasti tulla kuvatuksi.
Jotkut nuorista olivat pukeutuneet vihreisiin hawaijilaismekkoihin. Minulle ei selvinnyt mekon symbolimerkitys, mutta väri oli vihreä.
Punavalkoisiin pukeutuneita puolalaisia ei näkynyt kaduilla läheskään niin runsaasti kuin irlantilaisia vihreäpaitoja.
Poliisiautojen rivistö oli pysäköity sivukadulle.

Illan hämärtyessä lähdin tarkkailemaan rantakadulle, millaista tunnelmaa siellä mahdollisesti kokisin pohjoisirlantilaisten hävittyä ottelun. Aluksi näytti varsin rauhalliselta ja  kaduilla näkyi vain tavallisia turisteja ja paikallista väkeä.
Kohta vastaani käveli ensimmäisiä stadionilta saapuneita ryhmiä. Puolalaiset esiintyivät varsin hillitysti voitostaan huolimatta. Vasemmalla oleva nuorimies näytti kuitenkin voitonmerkkiä ohittaessani hänet.
Busseissa näytti istuvan varsin väsynyttä joukkoa ja puolalaisetkaan eivät jaksaneet liikaa innostua näyttämään tunteitaan.
Mellakkapoliisit tarkkailivat tilannetta. Tunnelma kaduilla näytti kuitenkin varsin rauhalliselta.
Fanit riensivät Place Massénalle ja jatkoivat kulkuaan Nizzan pääkatua Avenue Jean Médeciniä pitkin omiin hotelleihinsa tai etsien ruokapaikkoja lähitienoolta..
Poliisiautojen rivi seisoi tyhjän panttina, sillä pohjoisirlantilaisilta oli puhti poissa ja puolalaisia oli ehkä liian vähän, jotta olisi syntynyt mitään yhteenottoja.