Maailmanparannusseminaari Helsingin yliopistolla

Maailmanparannusseminaari Helsingin yliopiston Juhlasalissa 14.4.2015

Helsingin matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta juhlisti yliopiston 375-juhlavuotta kutsumalla elinkeinoelämän ja julkisen sektorin päättäjät keskustelemaan ihmiskunnan suurista haasteista ja ratkaisemaan niitä yksissä tuumin tutkijoiden kanssa. Tutkijoille asetettiin kysymyksiä siitä ratkaisevatko tiede ja teknologia tulevaisuuden ongelmat ja  onko meillä enää edes aikaa ratkaisujen löytymiseen.

Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson lausui seminaarin avaussanat ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori piti puheen valtiovallan edustajana.

Vapaavuori puhui energian saatavuuden tärkeydestä:

1. ilmastonmuutos, fossiilisten polttoaineiden vähentäminen välttämätöntä

2. kilpailukyky, energia ei saa olla liian kallista

3. toimintavarmuus, on taattava energian saatavuus kaikissa olosuhteissa 

Vapaavuori korosti energiatehokkuuden parantamista. Suomen tulisi panostaa biotalouteen ja Cleantechiin, eli puhtaaseen teknologiaan, sekä digitaalisuuden kehittämiseen. Pitäisi  lisätä voimavaroja tutkimukseen ja kansainväliseen yhteistyöhän,  vähentää byrokratiaa yliopistomaailmassa ja saada aikaan dynaamisuutta. Kaiken kaikkiaan "koneesta pitäisi puristaa enemmän tehoja". Maailman pelastaminen tulee olemaan kova business Vapaavuoren mukaan,  ja siitä kehityksestä ei Suomella olisi varaa jäädä pois. Vapaavuori ei jäänyt osallistumaan keskusteluihin, vaan lähti heti puheensa jälkeen muihin tehtäviinsä.

Paikalla olleet kutsutut puhujat:

professori Mikael Fortelius, Helsingin yliopisto
pääekonomisti Simon-Erik Ollus, Fortum
johtava erityisasiantuntija Ulla Rosenström, Valtioneuvoston kanslia
FT Mari Pantsar-Kallio, Sitra

akatemiaprofessori Markku Kulmala, Helsingin yliopisto
vice president Tero Manner, ABB
tutkimusprofessori Minna Palmroth, Ilmatieteen laitos
kansanedustaja Osmo Soininvaara

professori Kristiina Vähälä, Helsingin yliopisto
johtaja Reijo Salonen, OrionPharma
professori Valtteri Niemi, Helsingin yliopisto
akatemiaprofessori Matti Lassas, Helsingin yliopisto
pääjohtaja Heikki Mannila, Suomen Akatemia
managing partner Tero Ojanperä, Vision+

professori Kari Enqvist, Helsingin yliopisto
TKT Laura Juvonen, Teknologiateollisuus

Professori Mikael Fortelius maalaili  kovia uhkakuvia tulevaisuudesta.
Aluksi hän huomautti, että maapallo on kokenut elinkaarensa aikana viisi eliöstön joukkotuhoa ja jokaisen tuhon syynä oli ollut joko ilmaston kylmeneminen tai kuten viimeisissä kolmessa tapauksessa ilmaston lämpeneminen.
Forteliuksen mukaan poliitikkojen on tehtävä työnsä ja ratkaistava fossiilisten aineiden käytön pysäyttäminen. Hän ilmoittikin sarkastisesti, että jos Eurooppa ja Amerikka häviäisivät planeetalta, ongelma häviäisi ainakin lyhyeksi aikaa.

Simon-Erik Ollus Fortumilta ilmoitti, että talouskasvu vaatii yhä enemmän energiaa ja sähkön tuoton lisääminen olisi merkittävä osa ratkaisua. Fortumin pyrkimyksensä on saada sähköntuotanto täysin päästöttömäksi. Digitaalisuuden jatkuva kehittäminen tulee tehostumaan ja Fortum pyrkii tulevaisuudessa olemaan johtava toimija cleantechin kehittelyssä.

Erityisasiantuntija Ulla Rosenström oli laatinut piirroksen Suomi-neidon ongelmakohdista:

Suomalaisessa yhteiskunnassa eriarvoisuus on kasvussa, osaamispohja murenee, erot koulujen välillä kasvavat, liikenne rapautuu, sillä teiden kunto huononee, jätteet viedään vielä monin paikoin kaatopaikoille, monet homekoulut vaarantavat tulevien polvien terveyden.

Digitaalisuutta ei osata vielä hyödyntää tarpeeksi nopeasti, Viro on mennyt monessa suhteessa edelle. Hidas reagointi epäkohtiin tulee kalliiksi. Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat ovat vielä edessäpäin. Rosenströmin viesti oli, että pitäisi enemmän viestiä päättäjien ja tutkijoiden kesken.

Mari Pantsar-Kallio Sitrasta havainnoi, että vasta nyt on alettu puhua rahasta ilmastonmuutoksen tuomien haittojen torjumisen yhteydessä.  Hänen mukaansa meillä on enää 15 vuotta aikaa torjua sitä. Mitä kauemmin hidastamme sitä kalliimmaksi se tulee. Hänen mukaansa on kolme asiaa missä pitää toimia:
1. kaupunkien kehittäminen
2. maankäyttö
3. energia
Emme voi ratkaista tulevaisuuden ongelmia samalla tavoin kuin olemme ne luoneet. Toivon mukaan kehitetään uusia innovaatioita, jotka tulevat ratkaisemaan luomamme ongelmat.

Akatemiaprofessori Markku Kulmala on tutkinut ilmakehässä olevia pienhiukkasia. Kulmala kertoi, että meillä on maapallolla luonnollinen kasvihuoneilmiö, ilman sitä maapallon lämpötila olisi  -18 astetta, kun se tällä hetkellä on + 14 astetta.
Kulmala muistuttaa, että meillä on vain tämä yksi maapallo, mutta ongelmat ovat yhteisiä kuten kaupungistuminen, epidemiat ym. Hän on viime aikoina tutkinut varsinkin Kiinan ilmansaasteita ja tulevassa projektissa kehittelee Siperiaan asetettavia mittauslaitteita.

Tero Manner ABB:ltä kysyy, voisko teknologia pelastaa maailman? ja heidän ratkaisunsa olisi älykäs sähköverkko kaikkien käyttöön ja sähköautot.

Osmo Soininvaara esitti useita teesejä : häntä huolestutti valtamerien pohjassa oleva suunnaton määrä metaania, lisäksi pitäisi lopettaa toiveajattelu lisäajan saamisesta. Soininvaaran mukaan fossiilisten lähteiden omistus on ongelmallista, sillä 80 prosenttia pitäisi jättää maahan.  Ja hän pohti myös vapaamatkustamisen ongelmaa. Pitäisi saada aikaan poliittinen suunnitelma ja varautuminen ilmaston muutokseen.

Tero Ojanperä puhui digitalisaatiosta ja kysyi mitä se on? Se on ennen kaikkea mobiili, johon kuka tahansa voi jakaa mitä tahansa, pilvipalvelut ja esineiden internet?
esimerkkinä hän esitti, että  ei tarvitse omistaa kaikkea itse, kuten uber-taksit ovat jo tulossa ja itseohjaavat autot tulevat mullistamaan liikenteen kymmenessä vuodessa. Hotelleja ei myöskään enää tulevaisuudessa tarvita niin paljon, sillä ihmiset alkavat vuokrata omia asuntojaan turisteille.

Maailmanparannusseminaarin viimeinen puhuja oli Kari Enqvist ja hän puhui tutkijoiden intohimosta tutkimiseen, esimerkiksi hän nosti Michael Faradayn, joka tutki sähkömagnetismia ja sähkömoottoreiden kehittelyä. Faradaylla ei ollut varaa opiskella yliopistoissa, mutta palava into tutkimusalaan vei hänet mennessään, kun hän teki kellarissaan kokeita vuosikausia ilman apurahoja.
Enqvistin viesti oli se, että  tutkimusrahan tarjoaminen ei välttämättä takaa sitä, että syntyy uusia innovaatioita, pitää olla palavan kiinnostunut asiasta. Enqvist päätti luentonsa Einsteinin kysymykseen: Millainen maailma olisi puolustamisen arvoinen?

Loppusanat esitti Laura Juvonen ja hän kutsui paikallaolijat yliopiston lämpiöön nauttimaan lasillisen kuohuviiniä.

Eturivissä vasemmalla professori Kari Enqvist, vice president Tero Manner, Ulla Rosensröm ja professori Mikael Fortelius.

Juhlasali tyhjeni ja vierailijat kokoontuivat kuohuviinin pariin luomaan tärkeitä kontakteja tutkijoiden, virkamiesten ja teollisuuden edustajien kesken. Väinö Aaltosen vaikuttava teos jäi saliin tyhjien tuolirivien keskuuteen ja minä jäin miettimään ihmiskuntaa ja ihailemaan näitä uutteria tutkijoita ja tiedemiehiä, jotka tekevät arvokasta työtä ihmiskunnan hyväksi. Pääni oli aivan pyörällä ja tunsin saaneeni herätyksen. Varsinkin Mikael Forteliuksen ansiokas luento järisytti mieltäni. Tämä seminaari lisäsi tiedonjanoani ympäristökysymyksistä.

Kiitän tämän seminaarin järjestäjiä mielenkiintoisesta luentosarjasta. Jokaisella puhujalla oli aikaa vain seitsemän minuutin verran tiivistää oman alansa tärkeimpiä kysymyksiä, mutta jo siitä muodostui kattava kuva aikamme suurista mullistuksista ja miten vaikeiden ongelmien edessä olemme. Luin Sitran kotisivuilta hienon työpaperin (31.10.2014) Visio Suomelle. Kohti kestävää hyvinvointia. Siihen on hyvin seikkaperäisesti laadittu viisi ehdotusta Suomelle ja päättäjille avuksi laadittaessa hallitusohjelmaa.

Mikael Fortelius luennoi sukupuutoista ja maailmanlopuista

Professori Mikael Forteliuksen luento vuonna 2012 pidetyssä ympäristöseminaarissa. 

Mikael Fortelius puhuu ohessa olevassa videossa tärkeää asiaa planeettamme tulevaisuudesta. Tutkijat ovat tienneet jo 1970-luvun lopulta lähtien, että nykyinen ilmaston lämpeneminen johtuu ihmisen toimista. Maapallo on kokenut elinkaarensa aikana viisi suurta joukkotuhoa  ja niihin kaikkiin on ollut syynä  äkilliset muutokset ilmaston lämpötiloissa. Kahdessa ensimmäisessä tuhossa ilmasto kylmeni, jolloin suuri osa eliöstöstä tuhoutui. Suurin joukkotuho tapahtui permikauden lopulla, kun 96% eliöstöstä kuoli, siis melkein kaikki.  Viimeisimmän joukkotuhon aiheutti maahan syöksyvä asteroidi 65 miljoonaa vuotta sitten. --tuolloin maata hallinneet dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon.  Uudenlaiset lajit saivat siten mahdollisuuden kehittyä ja vallata tyhjentyneet alueet.  Tämä oli onnenpotku nisäkkäille ja siten myös meille kädellisille. Kehitykseen kului kuitenkin miljoonia vuosia. Kun biosfääri vaihtaa olotilaansa niin se maailma johon lajit olivat sopeutuneet lakkaa olemasta.

Fortelius painottaa, että  ilmaston lämpeneminen on tapahtumassa juuri NYT, siis jo meidän elinaikanamme, jo 15-20 vuoden kuluttua. Ei meillä ole aikaa enää odottaa, vaan päätökset  ja korjausliikkeet olisi tehtävä heti!!
Vaikka ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen ei voidakaan täysin varmasti todistaa, niin merkit ovat tarpeeksi vakavia.  Suurimpana syynä on fossiilisten polttoaineiden yletön käyttö.

 Fortelius kysyykin miksi ei ole tehty enempää jo aikaisemmin. Hän oli luennoimassa hiljattain Amerikassa ja Kalifornian kuvernööri kysyi häneltä voisiko hän kirjoittaa esitelmänsä selkeään muotoon, jotta kaikki ymmärtäisivät mistä on kyse.

Ihmisestä on tullut planetaarinen pakote, joka ajaa biosfäärin tilan muutosta, ei ole mitään asteroidia vaan ihminen omalla käytöksellään tuhoaa luontoa. Kaupungit ja päällystetyt tiet ovat jo tuhonneet suuren osan  maan pinta-alasta ja uusia alueita tulee elinkelvottomiksi kuivuuden takia, monet viljelykepoiset rannikkoalueet joutuvat veden alle, kun valtamerten pinta nousee.

Luonnontieteilijät eivät voi Forteliuksen mukaan tehdä muuta kuin julkaista tutkimustuloksensa, poliitikkojen pitäisi vetää oikeat johtopäätökset asian suhteenja alkaa suosia aurinkoa ja muita uusien energialähteiden käyttöä.

Fortelius miettii luentonsa lopuksi ihmisen olemusta ja kysyy onko ihminen vain tavallinen itsekäs eläin muiden eläinten  joukossa, vai onko ihmisellä kapasiteettia rationaaliseen, pitkäjänteiseen ajatteluun ja toimitaan. Hän jättää vaastauksen avoimeksi.

Itse uskon ihmiskunnan lopulta ymmärtävän asian tärkeyden, mutta nyt vielä eletään hyväntahtoisessa toivossa, että mitään ei tule tapahtumaan kovinkaan pian, ei ainakaan lähitulevaisuudessa.  Se on pään pistämistä pensaaseen ja itsensä pettämistä. Onko meidän sukupolvellamme edes oikeutta käyttää kaikki miljoonia vuosia maan uumeniin kerääntynyt öljy?? Sonninvaaran mukaan 80% öljystä ja kaasusta pitäisi jättää maahan.