Viime sunnuntaina kävin ihailemassa Suomen Orkideayhdistys ry:n järjestämää orkideanäyttelyä Helsingin talvipuutarhassa. Sää oli puolipilvinen, mutta Töölönlahdelta puhalsi pureva tuuli, joka lennätti katuhiekkaa kasvoille. Kasvihuoneessa puolestaan oli lämmintä ja kosteaa, mikä sai hyvälle tuulelle, ja siellä oli helppo hengittää. Koska sunnuntai oli näyttelyn viimeinen aukiolopäivä, kasvihuoneen kapeille käytäville muodostui tungosta. Keskimmäisen huoneen oven viereisen pöydän ympärille oli linnoittautunut joukko nuoria, jotka olivat levitelleet eväitään ja reppujaan pitkin lattiaa. Se hieman latisti tunnelmaani, ja kiiruhdin nopeasti eteenpäin varsinaiseen orkideahuoneeseen, jonne oli ripoteltu orkideoita muiden kasvien sekaan pienille pöydille ja hyllyille. Valokuvaajia kiersi kännykkäkameroineen joka puolella, sillä kaikki nähtävästi halusivat ikuistaa näitä kaunottaria.
Orkideat kuuluvat kämmekkäkasvien (Orchidaceae) laajaan lajistoon. Niitä lasketaan olevan 15 000 - 35000 lajia. Nykyisten orkideoiden esi-isät olivat jo maapallolla noin 80 miljoonaa vuotta sitten.
Kasvikunnan kehittyminen planeetallemme kesti huomattavan pitkän ajan. Kiehtovaa on ajatella sitä mistä elämä maapallolla sai alkunsa? Siihen kysymykseen ei ole vieläkään saatu varmaa tietoa, vaikka onkin esitetty monenlaisia teorioita. Olisiko Mars-planeetalta syöksynyt meteoriitti planeetallemme tuonut mukanaan joitakin bakteereja, jotka olisivat saaneet aikaan elämän syntymisen täällä? Mutta mistä ne bakteerit olisivat syntyneet Marsissa? Olemmeko universumissa yksin? vai onko elämän syntyminen hyvinkin yleistä, kunhan vain olosuhteet sattuvat olemaan sopivat ja otolliset? Ainakin elämän syntyminen ja kehittyminen kesti tällä planeetalla vuosimiljardeja, ja kuitenkin ihminen voisi tuhota kaiken yhdessä sekunnissa.
Ensimmäiset yhteyttävät eliöt olivat noin 2700 miljoonaa vuotta sitten vedessä eläneitä syanobakteereja, mutta vasta kun otsonikerros oli kehittynyt suojelemaan elämää auringon vaarallisilta säteilta, saattoivat kasvit siirtyä maan kamaralle noin 490-450 miljoonaa vuotta sitten. Ensimmäiset maakasvit olivat leviä ja jäkäliä, ja myöhemmin sammaleet menestyivät kosteilla paikoilla. Saniaiset ja käpypuut kehittyivät ja valtasivat elintilaa ja havupuiden valtakausi alkoi 290-245 miljoonaa vuotta sitten. Vasta liitukaudella 145-65 miljoonaa vuotta sitten koppisiemeniset kehittivät yhteisevoluution hyönteisten kanssa ja valtasivat nopeasti elintilaa. Kauden puolivälissä jo noin 90 prosenttia maakasveista oli kukkakasveja.
Näitä ikuisuuskysymyksiä pohdin jälleen, kun katselin kauniita ja erilaisia orkideoita. Kukat ovat tarvinneet hyönteisiä pölyttämiseen ja siksi ovat kehittäneet luonnonvalinnan mukaan mitä moninaisempia keinoja (tuoksuja, värejä ja muotoja) saavuttaakseen päämääränsä. Mietiskelin sitä, että päteekö tämä sama systeemi myös ihmiseen. Eläinkunnassa yleensä koiraat koristautuvat ja taistelevat naaraiden suosiosta. Voimakkain voittaa monissa tapauksissa.
Ihmisten suhteen tämä ei ehkä enää toimi kaikkialla, sillä länsimaissa naisten tasa-arvo on luonut vapaat markkinat ja enää ei suostuta järjestettyihin avioliittoihin. Markkinointi kohdistuu ennenkaikkea naisiin ja naisten koristautumiseen. Naisille myydään kaikenlaisia kaunistautumistarvikkeita, jotta he voisivat houkutella parhaat ja tasokkaimmat Miehet. Tasokkaista miehistä on paikoin pulaa ja siksi naisten on ollut pakko ryhtyä kilpailemaan toisiaan vastaan. Onko rahan ja vallanhimo vain peitelty keino monille miehille saada nuorimmat ja hedelmällisimmät naaraat itselleen? Kuinka paljon ihmisessä on edelleen määräävänä pelkkä biologia? Vai onko ihmiselle kehittynyt muita keinoja, päämääriä ja tarpeita kuten pyyteetön rakkaus, empatia ja tasa-arvo? Nämä ovat kiehtovia kysymyksiä, joihin ei ehkä löydy yksiselitteisiä vastauksia. Uroksia voisi tosin verrata hyönteisiin, jotka mielellään pörräisivät kukasta kukkaan, mutta voisiko naista verrata passiiviseen kukkaan, joka vain odottaa mehiläisten saapumista? Hauskoja vertauksia kuitenkin ja niitä voi miettiä.
Hammarskjöldintie 1
Helsinki
avoinna pääsiäispyhinä, pääsiäiskoristelua: tulppaaneja ja pääsiäisliljoja
22 - 28.3.2016 kello 12 - 16, torstaina 24.3. kello 12 - 15.
nukketeatteri Sytkyt esittää Pessi ja Illusia-esityksen 26 -28.3. kello 13:00 ja 15:00
