Töölönlahden ympäristössä

Eilen lähdin kuvaamaan kursseihini kuuluvia tehtäviä. Aluksi taas Talvipuutarhaan.  Narsissit houkuttelivat iloisilla väreillään parin kuvauksen ajan. Valitettavasti valoa ei ollut riittävästi suihkulähdekuvauksiin, niinpä lähdin vaeltamaan Töölönlahden rantoja pitkin ja samalla tarkkailemaan kevään etenemistä.

                 Narsissit kukkivat Talvipuutarhassa ja loivat kevään ja pääsiäisen tunnelmaa.

                   Joihinkin puihin oli jo ilmaantunut pieniä silmuja ja norkkoja.

                               Töölönrannan puuhuviloissa on menneen ajan tunnelmaa.

      Joutsenet ja sorsat näyttivät värjöittelevän rannan avovedessä. Toiset tepastelivat ohuella jäällä.  

Kotimatkalla pistäydyin Finlandia-talon kahvilassa smoothiella. Kahvilassa istui nuori japanilainen pariskunta joka ei puhunut mitään toisilleen sen puolen tunnin aikana, jonka viivyin siellä tarkkaillen ympäristöäni. Pariskunta  näpräili omia kännyköitään varsin tyytyväisen näköisinä. Nykyajan parisuhteiden kommunikointi sujuu ilmeisesti omassa rauhassa, omalla laitteella. Eipä tule väärinymmärryksiä eikä riitoja, kun kumpikin saa rauhassa tehdä mitä huvittaa. Ollaan yhdessä, mutta omassa maailmassa.

Tarkkailin myös edessäni aukeavaa suurta työmaata, mikä on Finlandia-talon takana. Turisteja kulki matkalaukkuineen jatkuvana virtana ilmeisesti lentokenttäbussia kohti. Puiston ja puiden pitäisi olla valmiiksi istutettuina syksyyn mennessä.

Jumalten leikkejä

Helsingin yliopistolla

Sofokles katselee yliopiston kolmannesta kerroksesta jumalten leikkejä uuden tulokkaan suhteen.

Uusi tulokas lukee muotilehteä. Jumalattaria alkaa kiinnostaa millaiseksi muoti on muuttunut heidän aikakaudestaan.  He sieppaavat lehden uuden tulokkaan käsistä.

Joku vei lehden ja mitä tälle pienelle tytölle, joka istuu vihreän lehden päällä pitäisi tehdä?  Se oli pakattu keltaiseen kukikkaaseen Villeroy & Bochin lahjarasiaan. Noita omituisia satuhahmoja valmistaa vanha englantilainen tehdas vuodesta 1748 lähtien. Haluaisin tutkia lähemmin sitä esinettä, tokaisee Diana pyydystämänsä metsäkauriin viereltä.

No nyt se tunkeilija aikoo syödä täällä meidän talossamme, eikä tarjoa meille mitään, huutavat kaikki jumalat yhdessä. He ovat nälkäisiä ja kylmissään istuttuaan vuosituhansia kiven sisällä. Otetaan siltä tuo omena pois.

Afrodite katselee tulokkaan huivia ja haluaa sen itselleen. Hän on mielestään kaikkein kaunein eikä halua kilpailijoita. Tulokas on jo hieman murheissaan kun häneltä viedään kaikki pois.

Miespuoliset jumalat säälivät tulokasta ja palauttavat hänelle hatun. He näyttelevät mielellään täydellisiä vartaloitaan tulokkaalle, joka on hieman hämillään.

Lopulta professori Franzen palauttaa rauhan yliopistolle ja käskee jumalten pysyä paikoillaan ja antaa ihmisten nauttia opiskelusta ja yliopiston rauhallisesta ja tyynnyttävästä ilmapiiristä, niinpä uusi tulokas voi helpottuneena nauraa näille jumalten viattomille leikeille.

Talvipuutarhassa

Helsingin talvipuutarha

Talvipuutarha sijaitsee lähellä Töölönlahtea ja se on avattu yleisölle jo vuonna 1893.  Talvipuutarhan rakennus rakennettiin alunperin kenraalimajuri Jakob Julius af Lindforsille, joka lahjoitti sen Suomen puutarhayhdistykselle. Helsingin kaupunki osti sen vuorostaan vuonna 1907.

Lasinen rakennus on kolmiosainen: palmuhuone, kaktushuone ja länsisiipi. Talvipuutarhassa on nähtävillä laaja kirjo kasveja, yli 200 erilaista,  joista merkittävin osa on tropiikista. 

Kun maa on vielä talven jälkeen varsin ikävän harmaa ja likanen ja kun hiekka lentää joka puolelle ja tunkeutuu silmiin ja suuhun ja  kukat odottavat vielä säiden lämpenemistä, kannattaa silloin pistäytyä talvipuutarhassa. Elävissä kasveissa on jotakin maagista ja niistä saa energiaa ja elämä näyttää hetken valoisemmalta.