Harvinaisen lämmin säärintama tulvi toukokuun alkuviikolla maamme yli. Helatorstaina lämpömittari nousi jo yli 20 asteen, ja se sai ihmiset kömpimään ulos koloistaan todistamaan kesän alkua. Suuntasin kohti merenrantaa ja yhteen lempipaikoistani nimittäin Eiraan ja Ullanlinnaan. Väkeä oli runsaasti liikkeellä ja autot pörräsivät pitkin rantabulevardia etsien parkkipaikkaa. Nurmikoilla makaili jo varhaisia auringonpalvojia ja toiset vain nauttivat lämmöstä ja siitä ettei enää tarvinnut pukeutua raskaisiin ulkoiluvaatteisiin.
Avoimen meren katseleminen on tavallaan kuin meditaatiota: laineiden lempeä liike ja meren valtaisa äärettömyys rauhoittaa mielen ja muistuttaa meidän olevan vain pieni osa luonnon kiertokulusta. Kevään herääminen on joka vuosi kuin pieni ihme. On ilo seurata pienten lehtisilmujen avautumista ja ihmetellä miten jo muutamassa päivässä tai viikossa ne ovat puhjenneet täyteen kukoistukseen. Ihmisen elämä kulkee samanlaista kiertokulkua. Kevät on kuin lapsuus ja kesä aikuisuus, syksyllä alkaa olla aika kerätä satoa, ja miettiä sitä mitä on tehnyt omalla elämällään. Onko vain ajelehtinut virran mukana, vai saiko aikaan jotakin hyvää elämänsä aikana. Talvi vihdoin päättää elämämme ja vaivumme ikuiseen horrokseen. Joku lähtee täältä tyytyväisenä siitä, että teki parhaansa, eikä ainakaan turmellut ketään, eikä elänyt liian itsekkäästi. Joku toinen saattaa katua elämätöntä elämäänsä. Lapsemme jatkavat elämän kiertokulkua. Näitä mietin katsellesani meren ulappaa ja aistiessani auringon lämpöä.
 |
| Tyttöjen jäätelön väri sointui täydellisesti lähellä olleiden veneiden keltaisuuteen. |
 |
| Jäätelö maistui kuumana päivänä, eikä haitannut vaikka jono piteni kaiken aikaa. |
 |
| Merelle oli uskaltautunut vain muutama vene |
 |
| Kahvila Carusellissa rentouduttiin terassilla pitkän talven jälkeen. |
 |
| Avoauton saattoi vihdoin ottaa käyttöön. |
 |
Rantabulevardilla oli ruuhkaa, kun kaikki etsivät vapautuvia parkkipaikkoja |
 |
| Juhani Aho katselee merta entisen asuinpaikkansa vieressä. |
 |
| Villa Johanna on kaunis kuin koru. Puistossa joku oli jo ottanut pois paitansa. |
 |
| Kevään hempeä vihreys korostui kauniisti viereisen rakennuksen keltaisuutta vasten. |
